torstai 8. joulukuuta 2016

Sinun, minun vai ei kummankaan maa?

Hesarissa (4.12.) haastateltiin korkeasti koulutettuja ulkosuomalaisia näiden mahdollisista paluuaikeista. En ole ulkosuomalainen, mutta koska tulevaisuuden asuinpaikka on meillä alituisen pohdinnan alla, haastateltujen ja Hesarin kyselyyn vastanneiden näkemykset kiinnostivat.

Ei yllätä, että isoin palikka liittyy monen kohdalla työmahdollisuuksiin. Jos työnhakualueena vaihtoehtoina ovat Suomi ja muu maailma, niin kyllähän Suomi kaiketi useimmilla aloilla jää mahdollisuuksien määrässä ja monipuolisuudessa kakkoseksi. Oma puolisoni on bongannut viimeisen kolmen kuukauden aikana maailmalta viisi profiiliinsa ja kokemukseensa sopivaa avointa paikkaa samaan aikaan kun Suomessa vastaavia paikkoja ei ole lainkaan. Yksi vaihtoehto on tietysti alkaa miettimään jonkinlaisen paikan luomista ihan itse.

Meille työmahdollisuuksien jälkeen seuraava palikka on perhe ja ystävät. Tämä tarkoittaa ehkä eniten sitä, ettemme ajattele asettuvamme minnekään loppuelämäksi. Yksitoista yhteistä vuotta on jo näyttänyt, että toisen kotimaassa asuessa ikävä toisaalle kasvaa jossain vaiheessa niin suureksi, että sinne toisaalle on päästävä lomaa pidemmäksi ajaksi. Siksihän täällä nytkin ollaan, vaikkakin vain käymässä.

Jos taas asuisimme jossain kolmannessa maassa (emme ole vielä koskaan asuneet), raha olisi äkkiä paljon isompi tekijä kuin jommankumman kotimaassa asuessa - silloin tuloja pitäisi olla sen verran, että molemmissa kotimaissa vierailu onnistuisi riittävän usein. Parasta olisi se, jos toisen tai jopa molempien työ jollain tapaa toisi tai veisi ainakin toiseen maahan.



Kolmas iso tekijä on mukava asuinympäristö. Olemme kaupunkiasujia siinä mielessä, että kaipaamme jonkun verran ihmisiä ja elämää ympärillemme. Tämä ei kuitenkaan itsessään vedä meitä pois Suomesta, sillä Helsingissä on meille kaupunkia ihan riittävästi ja tykkäämme molemmat Helsingistä kovasti. Toisaalta maailmassa on monta kaupunkia, joissa olisin utelias asumaan jonkin aikaa.

Entä sitten poliittinen ilmapiiri, jota Hesarinkin jutussa sivuttiin? No meillä se ei tämän hetken pohdinnoissa vaikuta lopputulokseen juuri lainkaan. Ei sillä, etteikö poliittinen ilmapiiri vaikuttaisi viihtymiseemme. Vaikuttaa kyllä ja paljonkin. Mutta se vaikutus menee meillä niin, että kumpikin ottaa negatiiviset asiat omassa kotimaassaan vähän raskaammin (henkilökohtaisemmin?). Nollasummapeliä siis. Sitä paitsi meillä molemmilla on jo vahvat siteet sekä Suomeen että Brasiliaan, ja näiden siteiden seurauksena jonkinlainen halu tavalla tai toisella tehdä jotain kummankin maan hyväksi.

Saa nähdä mihin tällainen palapeli meidät vie.


Aikaisempia pohdintoja seuraavasta sijainnista esimerkiksi täällä



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti